Kotimainen maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät, luovat arvonlisää ja tuovat verotuloja. Ruokarahat pyörittävät vauhdilla kotimaan taloutta, kun valitsee nimenomaan suomalaisia elintarvikkeita.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvitys vuodelta 2017 kertoo, miten monin tavoin ruoka-ala vaikuttaa Suomen kansantalouteen. Ruoka-ala on kansantaloudellisesti merkittävä Suomessa. Ruoka-alalla toimii 13 % työllisistä, siellä syntyy 9 % arvonlisästä, 10 % veroista ja 5 % investoinneista – mikä ei ole ihan vähän!
Maatalous- ja elintarvikeala työllistää Suomessa lähes 340 000 henkeä, mikä on 13 prosenttia kaikista työllisistä. Alan tuotannossa työskentelee 250 000 henkeä, minkä lisäksi 86 000 henkeä työllistyy välillisesti mm. kaupassa ja kuljetuksissa.
Maanviljelijöitä ja maataloustyöntekijöitä on neljännes kaikista ruokatalouden alalla työskentelevistä. Yhtä suuri osuus on niitä, jotka ruoka-ala työllistää välillisesti esimerkiksi palvelualojen erilaisissa tuotannon ja liikkeenjohdon tukitoimissa, liikenteessä, kaupassa ja rakentamisessa. Työllisten määrä palvelualoilla on hieman kasvanut, mikä on kompensoinut maataloudessa tapahtunutta vähentymistä.
Eniten ruoka-ala työllistää Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Uudellamaalla ruoka-alan työpaikkoja on teollisuuden lisäksi erityisesti kaupan alalla ja ravintoloissa. Varsinais-Suomessa taas on paljon maataloutta ja alan teollisuutta.
Arvonlisäystä ruoka-ala tuottaa kansantaloudelle runsaat 15 miljardia euroa. Tämä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä.
Maataloudessa arvolisää muodostuu 1,1 miljardia euroa. Eniten arvonlisäystä, 3 miljardia euroa, muodostuu elintarvikekaupassa. Siitä tukkukaupan osuus on kolmannes ja vähittäiskaupan osuus kaksi kolmannesta. Elintarviketeollisuudessa arvonlisäystä syntyy 2,6 miljardia euroa ja ravitsemispalveluissa 2,4 miljardia euroa. Ravitsemispalvelut on kasvattanut arvonlisäystään viime vuosina.
Suhteellisesti eniten ruoka-ala luo arvonlisäystä Pohjanmaan, Hämeen ja Savon maakunnissa. Suurin aluetaloudellinen merkitys alalla on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, joka kutsuu itseään Ruokaprovinssiksi.
Veroja ja muita veroluonteisia maksuja ruoka-alalla kertyy yli yhdeksän miljardia euroa vuosittain. Palkka- ja yritysveroja on summasta karkeasti puolet, lisäksi mukaan on luettu valmisteverot ja kulutuksen arvonlisäverot.
Veroista ja veroluonteisista maksuista suurimman osan saa valtio ennen kaikkea tuoteveroina. Suurin osa palkansaajien tuloveroista jää maakuntiin kunnallisverona, myös osa yritysveroista ohjautuu aluetalouteen.
Ruoka-alan verojen osuus kaikista veroista ja veroluonteisista maksuista on noin 10 prosenttia.
Investointien määrällä mitattuna ruoka-alan viime vuodet ovat olleet maltillisen kehityksen aikaa. Alan välittömät investoinnit ovat olleet 2,3 miljardia vuodessa, viitisen prosenttia kaikista investoinneista Suomessa. Lähes puolet tästä on maatalouden investointeja.
Suomalaiset käyttävät ruokaan ja alkoholittomiin juomiin vuosittain yhteensä noin 13,5 miljardia euroa, mikä on 12 prosenttia kotitalouksien kaikista kulutusmenoista. Osuus on laskenut 60-luvulta, mutta pysynyt samana vuosikymmenen.
Ruoantuotannon osuus BKT:stä supistuu länsimaissa, kun maatalouden kasvuvauhti jää jälkeen kansantalouksien kasvusta. Maa- ja elintarviketeollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli kaksi prosenttia vuonna 2015, kun kymmenen vuotta aiemmin vastaava luku oli 2,6 prosenttia.
Vuonna 2016 Suomesta vietiin elintarvikkeita noin 1,4 miljardin euron arvosta. Vuosi 2017 näyttää muodostuvan edellisvuotta paremmaksi. Silti elintarvikekauppa on vahvasti alijäämäistä – tuonnin arvo ylittää viennin arvon noin 3,5 miljardilla eurolla.
Elintarvikeala pyrkii kaksinkertaistamaan viennin vuoteen 2020 mennessä. Tärkeimpiä vientituotteita ovat tällä hetkellä voi ja maitojauhe, alkoholijuomat, sokerikemian tuotteet, sianliha, suklaa ja kaura. Tavoitteena on vähentää raaka-aineviennin osuutta ja viedä ennen kaikkea korkealaatuisia kuluttajabrändättyjä tuotteita myös EU-maiden ulkopuolelle. Niitähän meillä riittää.
Suurimmat vientimaat ovat Ruotsi, Viro, Venäjä ja Saksa, joihin menee lähes puolet Suomen kaikesta elintarvikeviennistä. Ruoantuotannon ja -valmistuksen BKT-osuutta nostaisi elintarvikeviennin reipas lisääntyminen ja jalostusasteen kohoaminen. Kasvumahdollisuuksia on, sillä ruoan kysyntä maailmalla kasvaa ja ihmisten ruokavaliot erilaistuvat.
Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa
jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/539267/ELINTARVIKEARVO_esitys_final_29052017.pdf?sequence=2
Maa- ja elintarviketalouden vuosikatsaus ja kehitysnäkymät
www.luke.fi/wp-content/uploads/2017/04/luke-luobio_17_2017.pdf
