Ruuan puhtaus syntyy tinkimättömällä työllä

Suomessa ruuan puhtaus on tietoinen valinta ja sen hyväksi tehdään paljon tinkimätöntä työtä. Lähtökohtana on maamme puhdas vesi, ilma ja maaperä, mutta ruokaketjussa toimivien suomalaisten osaaminen on turvallisen ruuan avain.

Suomessa on totuttu jämpteihin toimintatapoihin, jota myös osaamiseksi kutsutaan. Lyhyet tuotantoketjut ja teollisuuden omavalvonta ja sen vapaaehtoisesti luomat jäljitettävyysjärjestelmät vahvistavat myös osaltaan kuluttajien luottamusta kotimaiseen ruokaan. Täällä raaka-aineiden alkuperä ja tuotantotapa tunnetaan.

Suomessa käyttövesi on maailman puhtainta

Suomessa riittää puhdasta vettä. Siksi täällä on erityisen hyvät edellytykset ylläpitää ruoan tuotantoketjussa korkeaa hygieniaa tiloilta lähtien. Eläinten juomavesi, laitteiden pesuvesi ja kasvisten kasteluvesi on puhdasta ja sen laatua seurataan säännöllisesti.

Hygieenisten toimintatapojen sekä viranomaisten ja alan yritysten tiiviin yhteistyön tuloksena esimerkiksi salmonella on saatu kitkettyä suomalaisesta ruokaketjusta lähes olemattomiin.

Kansainvälisissä vertailuissa suomalaisen ruuan puhtaus ja turvallisuus ovat erittäin korkealla tasolla.

Salmonellaa vastustetaan tiloilla muun muassa tarkan rehuhygienian, eläinten siirtoja koskevan ohjeistuksen ja säännöllisen näytteenotto-ohjelman avulla. Tarkalla toiminnalla on hintansa, mutta sen kansanterveydelliset hyödyt on arvioitu kustannuksia suuremmiksi.”Suomalainen kuluttaja arvostaa ruuan puhtautta, mutta ruuan puhtaus on valttia myös vientimarkkinoilla”, sanoo markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa Ruokatiedosta.

TEOLLISUUS KANTAA VASTUUNSA TUOTEKEHITYKSELLÄÄN

Kuluttajien luottamusta elintarvikkeisiin vahvistaa se, että suomalaiset valmistajat kertovat tuotteistaan avoimesti. Esimerkiksi lihatalojen ja meijereiden toiminta perustuu pitkälti sopimustuotantoon. Sopimalla tuottajien kanssa siitä, miten eläimet ruokitaan ja hoidetaan, yritys pystyy vaikuttamaan elintarviketurvallisuuden kannalta keskeisiin seikkoihin jo tilalla. Jalostavien yritysten omat terveydenhuoltoeläinlääkärit neuvovat ja valvovat sopimustiloja ja auttavat myös mahdollisten ongelmien selvittelyssä.

Sopimustuotanto takaa raaka-aineen laadukkuutta

Ruokateollisuuden asiakkaiden vaatimukset kohdistuvat teollisuuden prosessien lisäksi yhä enemmän raaka-aineisiin eli alkutuotantoon. Ostajien edustajat käyvät säännöllisesti arvioimassa eli auditoimassa tuotantolaitoksia ja niille raaka-ainetta toimittavia maatiloja. Tuotannossa syntyvät dokumentit antavat konkreettista tietoa mm. eläinten terveydestä ja ruokinnasta.

Kasvisten tuotannossa haasteet ovat toiset kuin eläinperäisiä raaka-aineita käytettäessä, mutta tuotteiden puhtaus, jäljitettävyys ja hyvä laatu ovat yhtä lailla tärkeitä.

PUHTAUS VOIDAAN MYÖS MITATA JA TODENTAA

Kaikilla ruoka-alan toimijoilla on omat järjestelmät ja mittarit, joiden avulla ne varmistavat, että tuotteet, valmistuspaikat ja valmistuspaikkojen toiminta täyttävät kaikki elintarvikemääräyksissä asetetut vaatimukset. Tätä järjestelmää kutsutaan omavalvonnaksi. Dokumentoitu omavalvonta on ruuan puhtauden ja turvallisuuden perusta.

Yritysten omavalvontaa varmistaa lisäksi viranomaisten tekemä valvonta, joka perustuu harkittuun riskiarviointiin.

Eläinten terveystilanne on hyvä

Suomessa tuotantoeläinten terveystilanne on erittäin hyvä. Monet Keski-Euroopassa tavalliset tuotantoeläinten taudit ovat Suomessa hyvin harvinaisia. Tuotantoeläimiä ei ole tarpeen lääkitä niin paljon. Tarvittaessa eläinlääkäri määrää lääkkeet vain sairaille yksilöille. Meillä ei eläimiä lääkitä ennaltaehkäisevästi eikä tietenkään lääkitä vaikka kasvun vauhdittamiseksi.

Myös kasviemme tautitilanne on hyvä. Sen yhtenä syynä on pohjoinen sijaintimme: Kylmät talvet kurittavat kasvitauteja ja vähentävät kasvukauden aikaista torjuntatarvetta.

Kylmät talvet kurittavat kasvitauteja

Niinpä suomalaisesta ruuasta löytyy erittäin vähän eläinlääkkeiden ja kasvinsuojeluaineiden jäämiä, sillä niitä käytetään meillä paljon vähemmän kuin Keski-Euroopassa.