Maitotaloustuotteiden valmistus on elintarviketeollisuuden toiseksi suurin toimiala. Ala työllistää noin 5000 henkeä.
Maito lienee tutkituin elintarvikkeemme, sillä siitä otetaan näytteitä paitsi tilalla ja kuljetuksen yhteydessä, myös meijerissä. Antibioottijäämätestauksen lisäksi siitä tutkitaan solu- ja bakteerimäärät, jotka kotimaisessa maidossa ovat EU-maiden alhaisimpia.
Maidon solupitoisuus kuvastaa lehmän utareen terveydentilaa ja mahdollisia tulehdusmuutoksia. Pieni bakteerimäärä maitonäytteessä on merkki siitä, että lypsyssä ja muussa maidon käsittelyssä noudatetaan puhtautta ja maidon jäähdytys ja säilytys on tapahtunut asianmukaisesti.
Jos maito ei täytä laatuvaatimuksia ja siitä löytyisi esimerkiksi antibioottijäämiä, koko maitoerä hylätään. Kolminkertaisen testauksen vuoksi kuluttajalle ei päädy maitoa, jossa on terveyttä vaarantavia lääkejäämiä.
Meijeriin saapunut maito muun muassa pastöroidaan, eli kuumennetaan 15 sekunniksi vähintään 73 asteeseen, jotta mahdolliset raakamaidossa luonnostaan esiintyvät taudinaiheuttajat kuolevat.
Hapanmaitotuotteita valmistetaan lisäämällä pastöroituun maitoon maitohappobakteeriviljelmää, eli hapatetta, ja pitämällä maito tietyn ajan sopivassa lämpötilassa. Hapatteet ovat alun perin luonnosta peräisin olevia maitohappobakteereita, joita kasvatetaan laboratorioissa.
Meijereissä, juustoloissa ja muissa maitoa jalostavissa yrityksissä merkitään tuotteisiin lakisääteiset tiedot muun muassa alkuperästä. Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden pakkauksista tulee käydä ilmi niiden sisältämien maitotuotteiden maidon alkuperämaa. Hyvää Suomesta -merkillä voi korvata lakisääteisen alkuperämerkinnän pakkauksessa. Merkki takaa, että tuotteen maitoraaka-aine on 100 % kotimaista.
